Eric Ångerman Sursill[1]

Male 1495 - 1548


Personal Information    |    Notes    |    Sources    |    All    |    PDF

  • Name Eric Ångerman Sursill 
    Born 1495  Uumaja, Teg, Ruotsi Find all individuals with events at this location  [2, 3
    Gender Male 
    Died 1548  Uumaja, Ruotsi Find all individuals with events at this location 
    Person ID P12  My Genealogy
    Last Modified 22 Jan 2017 

    Father Östen Ångerman Sursill 
    Mother - 
    Family ID F118  Group Sheet  |  Family Chart

    Family Dordi Bure ?,   b. Abt 1490, Uumaja, Ruotsi Find all individuals with events at this location,   d. 1550, Ruotsi Find all individuals with events at this location  (Age 60 years) 
    Children 
     1. Östen Sursill,   b. Abt 1530, Västerteg, Ångermanland, Ruotsi Find all individuals with events at this location,   d. Abt 1580, Uumaja, Ruotsi Find all individuals with events at this location  (Age 50 years)  [Natural]
    Last Modified 8 Jul 2014 
    Family ID F5  Group Sheet  |  Family Chart

  • Notes 
    • Erik Ångerman, ESI-ISÄ Sursill Ylhäinen talonpoika Uumajassa, lautamies, s. noin 1480 Teg, k. välillä 1550-1553 Teg. EERIK ÅNGERMAN ELI SURSILL, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa. Hän tai hänen sukunsa oli kotoisin Ångermanlannista, mistä nimi Ångerman. Hän asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Myös hänen lisänimensä (Sursill) lienee ollut kotiseudun perintöä. Ångermanlantilaisia näet kutsuttiin yleisesti pilkkanimellä Sursill, koska he olivat happamen silakan pääasiallisia tuottajia.
      (Erikin kotiseudulla Ångermanlannissa hapansilakka oli suurta herkkua, mutta muualla Ruotsissa tätä pahanhajuista herkkua ei aina ymmärretty. Maakunnan nimeä käytettiin monasti sukunimen tapaan (Ångerman). Tukholman linnanläänin päällikkö teki sopimuksen Erik Ångermanin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa. Tätä norrlantilaista suurta herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan menivät syömälakkoon. Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermaniin. Vaikka oli ilmeisesti toiminut rehellisin mielin ja isänmaallisin aikein, Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja sai lisänimekseen "Sursill". Erik taittoi pilkalta terän ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Nimi jäi, ja Sursillit kantoivat sitä aivan kunniallisena sukunimenä.)
      Hänet mainitaan Västerbottenin vanhimmassa veroluettelossa 1539 talollisena Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Erik Ångerman oli veroista päätellen varakas talollinen. Hänet mainitaan usein myös lautamiehenä. Hän lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Hänet mainitaan veroluetteloissa vuoteen 1550 asti, mutta seuraavista veroluetteloista 1553 häntä ei löydy. Hän asui Västertegissä aivan lähellä nykyisen Uumajan kaupungin aluetta. Vaimon nimi oli Dordi. Tilalla esiintyy hänen poikansa Östen Eriksson (-jälkeläistaulut). Östen i Teg oli talonpoikaisedustajana valtiopäivillä 1571. Hän häviää maakirjoista 1580-luvulla.
      Hänen kolme tytärtään, kaksi poikaansa sekä toisen poikansa Östenin seitsemän tytärtä tulivat eri aikoina Suomeen ja menivät täällä naimisiin etupäässä pappien kanssa. Heistä polveutuu tavattoman suuri joukko huomattavampia pohjalaisia sivistyssukujamme. Suomalaisen sukututkimuksen perustana onkin 1850 julkaistu parinsadan suoden aikana kerätty aineisto yhtenäisenä Sursillien sukujohtona nimellä Genealogia Sursilliana. Uusin laitos: Sursillin suku: genealogia Sursilliana, täyd. ja toim. E. Kojonen (1971). Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia. Yllä mainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina. Suomessa Catharina otti luokseen asumaan Östen-veljen lapsia.
      Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useimmille Pohjanmaan pappissuvuille. Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus, sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut ovat saaneet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan. On esitetty myös olettamuksia, että Pohjanmaalle muuttaneet lapset voivat olla kahdesta eri avioliitosta. Dordi oli ollut aikaisemmin naimisissa ja osa lapsista voisi olla hänen lapsiaan. Vanhin tytär Catharina muutti ensin Suomeen ja palveli jonkin aikaa emäntä- eli avainpiikana vouti Hannu Fordellin luona Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kuolinaika on noin 1550-luvun alussa (GS 1).

  • Sources 
    1. .
      Sursill taulu 1, Kautta kiven ja kannon : Aminasta Aminaan viaSassen und Stubben: Veikko Kalevi Sassi, Anneli Kotisaari www-sivut, Pertti Vieri, Henrik Thorson

    2. .
      1480

    3. .
      Sakari Ponsimaa