| Notes |
- Hänet vapautettiin sodan päätyttyä ja hän sai lopulta säterivapauden tiloilleen Paimiossa. Hän toimi Kajaanin vapaaherrakunnan maakapteenina 1657. Hän esiintyy 1679 ja oli kuollut 1684.
Paimion Historia. 193: 1550-luvun lopulla viljeli Moision entisiä kirkontiloja neljä lampuotia. Maata oli jokaisella kuusi tankoa, ja kylvö oli yhteensä neljä puntaa, siis panni tangolle. Talot autioituivat 1600-luvun alussa. Vuonna 1652 läänitti kuningatar Kristiina koko Moision kapteeni Nils Hemminginpojalle. Tämä joutui riitelemään pitäjäläisten kanssa lukkarin mökistä. Lukkari oli saanut pystyttää itselleen mökin autiolle maalle kirkon pohjoispuolelle. Kapteeni vaati lukkaria muuttamaan paikalta. mutta pitäjäläiset väittivät sen olevan kirkon maata. Kapteeni taas väitti, että koska eteläpuolella räpäläiset kyntävät aivan hautuumaan viereltä, ei pohjoispuolellakaan voi olla kirkon maata sen ulkopuolella. Asiaa käsiteltiin oikeudessa 1655. Määrättiin katselmusmiehet tarkistamaan raja kirkon ja Moision välillä, ja elleivät he voi osoittaa mökinpaikkaa kirkonmaaksi, täytyy lukkarin siirtää mökkinsä siitä pois.
(CC 7.215; Halikon kihlakunnan renovoidut tuomiokirjat, VA.)
Neljänneksen peruutuksessa vaadittiin kapteeni Niilo Hemminginpoikaa luovuttamaan kruunulle neljäsosa Moisiosta. Tällöin hänen vaimonsa Sara Didrikintytär pyysi kihlakunnaoikeudelta todistusta, että talojen ollessa autiona oli rakennettu maantiie niiden parhaiden peltojen halki ja aikoinaan oli maanvyörymä vienyt tontit ja rakennukset ja mekoisen osan pelloista Paimionjokeen ja vieläkin joka kevät vieri päivittäin maata jokaisen talon vierestä. Lautakunta ja pitäjäläiset todistivat asian olevan näin, ja todistus annettiin. Moisio peruutettiin kruunulle vasta v. 1695. Se nautti säterivapautta vuosina 1666-1693. Pellavankutoja Heikki asui Moisiossa 1688-1692, vänrikki Nils Gisselkors 1694-1695 (Nils Hemminginpojan pka) ja Matti Martinpoika viljeli sitä 1696-1697. Priitta-leski asui siellä 1698-1700 ja lukkari Pieti Martinpoika 1712-1713.
Paimion Historia s. 275: Vuonna 1652 esitti siltavouti Heikki Jakonpoika luettelon isännistä, jotka olivat lyöneet laimin hirsien uusimisen, niin että Isosilta oli jälleen tulossa kelvottomaksi. Samana vuonna tuomittiin kapteeni Nils Hemminginpoika kunnostamaan moisionpuoleinen sillanpää. Hänelle oli läänitetty koko Moisio v. 1651
Lähde lukemistoja: Oulun Sukututkija-lehdessä 1981:2 Risto Pekkala Oulun Sukututkija-lehden numerosta 1983:1. Mauno Kärnä Paimion Historia, Moisio Kajaanin kaupungin asukkaita, Ohto Manninen
|
1610 - 1684 (74 years)